Pääsivu Auksuuni Perämeren Sofia Kaunis Saara Muut julkaistut Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat ry Oulun ympäristön kynäilijät ry Novelleja ym. Tapahtumia Perhekuvia
kansikuva

Myynti: Nordbooks

Pirkko Mattila (piikum@gmail.com)

Julkaisujuhla Oulussa 31.8.2015 ja Kemissä 24.9.2015

[Kaunis Saaran henkilöistä kuvakooste]


Kaunis Saara on kolmas Pirkko Mattilan kirjoittama sukutarina.

Kaunis Saara

Elämä on kamppailua, josta vain sitkeät ja rohkeat selviävät. "Kaunis Saara" kertoo selviytyjän tarinan. Se on tarina myös voimasta, jota ihmiset saavat toisiltaan. Saara (1921-2005) oli nuorena kuolleen isän viimeinen lahja vaimolleen. Hänestä varttui kaunis nainen, joka eli vaiherikkaan elämän Perämeren rantakaupungeissa Kemissä ja Oulussa. Hän toivoi elämältä rakkautta, perhettä ja kaunista kotia. Saaran haaveet  toteutuivat, mutta hän joutui maksamaan niistä kalliin hinnan. Sota vei Saaran  ja hänen rakastettunsa nuoruudesta kuusi vuotta ja jätti syvät varjot heidän elämäänsä. Saarasta tuli neljän lapsen yksinhuoltaja, mutta uusi rakkaus antoi toivoa paremmasta. Hetken Saara sai kokea onnea suurperheen äitinä avioliitossa Erkin kanssa, mutta koettelemusten tie ei ollut vielä loppuun kuljettu.    Saara rakasti kiihkeästi ja luotti rakastamiinsa miehiin, äitiinsä, sisaruksiinsa ja lapsiinsa. Kuka lopulta oli hänen luottamuksensa arvoinen? Kuka huolehti sotiemme Lotasta ja lapsilauman kasvattajasta, kun hän ikääntyi?

Kaunis Saara on itsenäinen jatko Perämeren Sofian suvun tarinaan. Se on Pirkko Mattilan kolmas Kemin ja Oulun lähihistoriaan sijoittuva romaani ja kertoo Saaran ja hänen aikalaistensa elämästä vuodesta 1936 Saaran kuolemaan asti.

Kaunis Saara-kirjan julkistamisjuhla 31.8.20015 kaupunginkirjaston Pakkala-salissa klo 18.00

Muutamia kysymyksiä ja vastauksia Jaana Märsynahon haastatteluun

Kaunis Saara on kolmas romaanisi. Mistä syntyi kipinä sen kirjoittamiseen?

Kun opiskelin kirjoittamista elämäntarina-akatemian  kurssilla v. 2000 ja kirjoitin harjoitustehtävänä parisataa sivua omasta elämästäni, totesin, ettei se kiinnostaisi muita lukijoita, mutta äitini elämässä oli niin paljon dramatiikkaa, että siitä voisi saada romaanin.  Aloitin kirjoittamisen isoäidistäni, johon minulla oli enemmän etäisyyttä. Hänenkin elämänsä oli vaiherikas ja aikakausi 1800-luvun lopusta 1950-luvulle oli mielenkiintoinen. Siitä löytyi loputtomasti aiheita fiktiivisille tarinoille. Syntyi Perämeren Sofia.

Mitä olet halunnut kertoa kirjallasi? Oliko tietty teema, jota olet halunnut pohtia?

Halusin pohtia sodan vaikutusta siihen sukupolveen, joka eli silloin nuoruuttaan. Kerron kotirintamalla eläneistä naisista ja lapsista. Rakastetun odottamisesta, monista synnytyksistä, kaupunkilaisten elämästä ja sukulaisten ja naapurien tärkeästä roolista lapsiperheen arjessa.   Kerron myös miten vaikeudet hiipivät koteihin viinapulloissa.Elämä ei sujunut Reinon kanssa sodan jälkeen.

Isäni elämään perehtyessäni olen vakuuttunut, että sota jätti häneen mustasukkaisuuden, aggressiivisuuden ja alkoholiriippuvuuden, joilta hän olisi voinut välttyä, jos olisi saanut elää rauhan aikana. Hänessä oli potentiaalia kunnon mieheksi ja perheenisäksi. Myöhennin Saaran elämään tuli uusi rakkaus, uusia lapsia ja paljon hyvää.

Kaunis Saara on kaunokirjallinen teos ja fiktiivinen tarina. Sen taustalla on kuitenkin todellisia henkilöitä ja tapahtumia. Miten kudoit faktan ja fiktion yhteen?

Tarinassa henkilöiden nimet ovat pääosin keksittyjä. Saara ja Reino eivät olleet minun vanhempiani.Kerron paljon ajasta, jolloin en ollut edes syntynyt, enkä muista varhaislapsuudestani kovin paljoa, vasta n. 6-vuotiaan muistot ovat omiani ja niitäkin on hyvin vähän. Olen kysellyt sukulaisilta, kuunnellut monien ihmisten kertomuksia, lukenut kirjalli-suutta ja näin luonut mielikuvia siitä, miten asiat olisivat voineet tapahtua.  Dramatisointi on fiktiota ja kohtauksiin tarvitaan muitakin kuin kirjan päähenkilöt. Nii-täkin olen kuulostellut muilta tai keksinyt. Varsinainen juoni, kirjan tapahtumat ovat pääosin totta, asiakirjoista, kirjeistä, äitini jäämistöstä löytyneestä pienestä almanakasta otettuja tiedon jyviä. Saaran elämä oli niin vaiherikasta, että niistä olisi riittänyt tarinaa monelle naiselle.

Kaunis Saara alkaa Eeva Heilalan runositaatilla: "Elämä kukittaa ja kivittää. Äitinä olemiseen tarvitaan voimaa." Miten kuvailisit Saaraa äitinä ja hänen suhdettaan lapsiinsa?

Runo kuvaa Saaran elämänkaarta, häntä elämä kukitti ja kivitti.  Hänellä oli paljon voimia äitinä olemiseen, mutta jossakin elämäntilanteessa ne voimat loppuivat.  Saara ei jaksanut olla äiti murrosikäisille tyttärilleen.

Miten työskentelet kirjoittajana? Millainen kirjoittamisprosessi oli? Teitkö pal-jon taustatyötä?

Kirjoitin aluksi synopsiksen johon laitoin vuosilukuja ja lyhyitä ajatuksia Saaran elä-män kulusta. Vähitellen tarkensin luetteloa asioista, joista pitäisi kertoa. Luin moneen kertaan virkatodistuksia,  sota-arkistosta saamiani kantakortteja, kirjeitä. kortteja ja äitini pientä almanakka v. 1943. Katselin paljon vanhoja valokuvia. 

Saara joutui elämässään vaikeiden valintojen eteen. Hän koki myös ulkopuoli-suutta ja häpeää. Miten haasteellista kipeistä ja vaikeista asioista kertominen on ollut? Mistä Saara sai rohkeutta ja voimaa?

Oli vaikea kuvata miten Saara oli tehnyt rationaalisen ratkaisun ja empi sitä sitten, kun vanha rakkaus yhä eli hänessä. Ulkopuolinen painostus oli rankkaa ja vaati sisua ja voimia pysyä valitsemallaan tiellä. Vaikeinta oli kirjoittaa ja moneen kertaan stilisoida Saaraa kohdanneet läheisten me-netykset. Aina piti itkeä. Saara sai paljon tukea äidiltään ja muilta sukulaisilta.  Se oli sen ajan tapa.

Saaran toive kauniista kodista on tavallaan henkisen ja aineellisen turvallisuuden sekä rakastetuksi tulemisen vertauskuva. Millaisen persoonallisuuden halusit rakentaa?

Esteettisyys, kaikenlainen kauneus oli Saaralle tärkeää taloudellisista resursseista riippumatta. Saara oli kaunosielu usein käytännön kustannuksella. Halusin kuvata tavallista naista, jolle tapahtui tavattomia asioita, joista hän selvisi ter-veellä järjellä, yritteliäisyydellä ja suurella sydämellä.

Kaunis Saara kuvaa pohjoisen Suomen jälleenrakentamisen aikaa. Sodalla oli kuitenkin pitkät arvet ihmisten elämässä. Miten se näkyy mielestäsi Saaran tarinassa? Vaikuttiko pohjoinen miljöö elämänkohtaloihin?

Kemi ja Oulu olivat saksalaisten tukikohtia ja sotatoimialueita. Sota vaikutti rankasti Saaran ja Reinon elämään, koska he eivät ehtineet kouluttautua kunnon ammattiin ennen sotaa. Sodan päätyttyä heillä oli lapsilauma ja jatkuva puute rahasta. Reino oli sodan traumatisoima, mutta henkisiä vammoja ei hoidettu.

Millaista kirjallisuutta itse luet? kirjalliset esikuvat?

Väinö Linnan: Täällä Pohjantähden alla, oli varmaan ensimmäinen Suomen historiasta kertova kirjasarja jotka luin ihan nuorena. Olen lukenut Kaari Utriota, Sirpa Kähköstä, Laila Hirvisaarta, Raija Orasta jne. Luen myös joka vuosi Finlandia-voittajat ja niin monta muuta uutuutta kuin ehdin. Minun kirjallinen esikuvani syntyi varmaan silloin, kun luin Kirsti Mannisen,  Enni Mustosen nimellä kirjoittamat viisi "Järjen ja tunteen tarinoita" ja Sirpa Kähkösen kirjoja, jotka sijoittuvat myös lähihistoriaan, Kuopion seudulle.Yritän lukea niin paljon kuin mahdollista. Luin tätä kirjaa varten sota-ajasta tehtyjä ku-vateoksia, joita Sotaveteraanit ym. yhteisöt olivat aikaan myyneet äidilleni. Luin Tornion maihinnoususta ja Irja Wendischin kirjan: Me sotilaiden lapsetja paljon muuta.

Mitä seuraavaksi? Jatkuuko Saaran tarina?

Kirjoittaminen on mukavaa. Toivon voivani seuraavaksi kirjoittaa lyhyempiä ja iloisempia tarinoita. Jos niistä joskus kehittyy julkaisukelpoisia, niin voisin ajatella kertomuskokoelmaa. Romaania ei ole vielä tekeillä.

Kutsu Kaunis Saaran julkaisutilaisuuteen 31.8.2015