Pääsivu Auksuuni Perämeren Sofia Kaunis Saara Muut julkaistut Pohjois-Pohjanmaan kirjoittajat ry Oulun ympäristön kynäilijät ry Novelleja ym. Tapahtumia Perhekuvia

Myynti:

Pirkko Mattila (pa.mattila@pp.inet.fi)
Hinta: 25 €

Möllärimestari-omakustannekirjoituskilpailu II palkinto 6.7.2012

Kirjamessut Oulussa 16.-20.8.2012

[Auksuunin henkilöistä kuvakooste]


AUKSUUNI  on toinen Pirkko Mattilan kirjoittama sukutarina.

Auksuuni kertoo monen sukupolven kiehtovan tarinan Mattilan suvusta Oulun merimiehistä yrittäjiksi ja opettajiksi 1800-luvulta nykypäiviin. On Amerikan kävijöitä sekä Brasiliaan ja Englantiin katoavia perämiehiä ja kapteeneja. On leskiä, tyttäriä, pyykkäreitä ja lastenhoitajia. On opettajan vaimo, joka ryhtyy kalakauppiaaksi. On opettaja ja isä, joka hoitaa itse poikansa aikana, jolloin se oli naisten ’hommia’ Ihmisiä syntyy ja kuolee. Perintöesineet kuljettavat muistoja sukupolvelta toiselle. Perämies Immun vahingossa Lontoosta huutama ranskalainen harmoni ilahduttaa taivaallisesti kovan työnteon sukupolvia. Eräänä päivänä se joutuu taas huutokauppaan, opettajan auksuuniin. Romaanin ytimessä kulkee Arvin ja Eeron, isän ja pojan, vahva tarina. ”Kyllä me miehet selevitään”, haluaa poikakin isälle vakuuttaa. Elämä koettelee, mutta millä ihmisen arvo lopulta mitataan?

Näin Auksuuni syntyi

Auksuuni oli kuuden sivun novelli yli kymmenen vuotta sitten. Olin kirjoittanut vuosien aikana myös muutamia pieniä kertomuksia Eeron lapsuudesta ja Arvin nuoruudesta. Yritin koota niistä novellikokoelmaa. Kriitikkoni Raija Paananen ehdotti, että kirjoittaisin romaanin Auksuunin henkilöistä. Kokosin tarinoita ja historiallista faktatietoa romaanin aineistoksi. Se oli palapeli, jota piti muokata monta kertaa. Yli kahden vuoden työskentelyn jälkeen teksti löysi lopullisen muotonsa, ja se julkaistiin 25.4.2012. Näin paljon vaivaa murteellisten repliikkien kirjoittamisessa. Korjailin niitä monta kertaa, vaikka muu teksti oli jo valmista. Halusin kirjoittaa ihmisten ”äänellä”.

Auksuuni  on kertomus mieheni Eero Mattilan suvusta 1800-luvun lopulta vuoteen 1952. Hän halusi kertoa lapsuudestaan ja kunnioittaa tarinallaan vanhempiensa muistoa. Innostuimme yhdessä tutkimaan Oulun, Kellon Oravan koulun ja suvun historiaa kirjoista, arkistoista ja meille jääneistä esineistä ja asiakirjoista. Minä täydensin tarinaa fiktiolla.

Auksuunia kirjoittaessani haastattelin Arvin oppilaita. Tutustuin Haukiputaan koulujen vaiheisiin, ja sain Oulun merikoulun tutkijalta tietoja kapteeni Pelkolinin matkoista. Viimeistellessäni tekstiä tarkistutin sen historian asiantuntijalla. Lähihistoriaa on vaikea kirjoittaa, sillä olosuhteiden kuvauksissa ei sallita virheitä. Lukija tarkistaa pieniä yksityiskohtia ja jopa muistaa ne eri tavalla. Moni ystäväni oikoluki käsikirjoituksen lyöntivirheitä metsästäen. Viimeistely oli siis työläintä!   

Auksuuni kuvaa kolmen sukupolven elämää, jossa ihmiset syntyvät, tekevät ankarasti työtä ja kuolevat kukin tavallaan. Sukupolvesta toiseen eletään Oulussa ja sen lähistöllä. He jatkavat sukua, huolehtivat perheistään ja toivovat lapsilleen parempaa tulevaisuutta. Kukaan ei hallitse elämäänsä, sillä jokaiselle tulee käännekohta, jossa asiat menevät toisin. Merimiehet eivät pääse kotiinsa. Amerikka on pettymys, mutta Isakin onni löytyy Oulusta. Maria-Sofia luuli jäävänsä lapsettomaksi, mutta synnyttää kolme lasta. Arvi ja Anna saavat yllätyslapsen, Eeron, sota-aikana. Ahkera Anna haluaa tehdä työtä ja ansaita. Arvi onkin yhtäkkiä pienen pojan yksinhuoltaja syrjäisellä maalaiskoululla. Kirja kurkistaa Arvin ja Eeron sukupolvien lapsuuden leikkeihin, koulunkäyntiin ja arkielämään. Heidän elämänsä käännekohta oli auksuuni, jota Eero ei voinut ymmärtää. Kirja kertoo isän ja pojan lämpimästä suhteesta. ”Kyllä me miehet pärjätään”, muodostui heidän voimalauseekseen, kun elämä koetteli.

Kutsu Auksuunin julkaisutilaisuuteen 24.4.212